torstai 31. lokakuuta 2013

Päättömät ja hännättömät karvapallot!

Moikka moi! :)

Tänään ajattelin postata poikasten ja Mimin kuvia sekä kertoille niiden touhuista.

  Mimillä ja poikasilla on komppareista tehty häkki ja voitte vaan kuvitella kun poikaset alkaa hyppiä ulos kopista niin siinä vaiheessa ei komppareiden metri x metri aukot pitele! :D Miettikää mielessänne kuva kun avaatte huoneen oven niin joka ilmansuunnasta(pöydän alta, sänkyn alta yms.) sinkoilee pieniä karvapalloja joista et erota päätä etkä häntää.... Aina ne kuitenkin häkkiin juoksee mutta huoneen ovi on pidettävä visusti kiinni, ettei pikkuiset vieri kohta rappusissa vastaan!...
  Sukupuolia olen sen verran kurkistellut, että näillä näkymin 2 tyttöä ja 3 poikaa. Nimetä ajattelimme ne lastenohjelmien mukaan. Esim. Kaapo, Hertta....? Keksittekö lisää? :)








P.S! Osallistukaahan arvontaan!  Näyttää olevan mukavia palkintoja! :)

http://kaninpaivia.blogspot.fi/2013/10/arvonta.html

keskiviikko 30. lokakuuta 2013

Kaninko tahdot?

Kaninko tahdot?
No, kaksiko vaan?
Siitä lauma lähtee kasvamaan.
Seuraavaksi huomaatkin, että oletkin köyhä
ja naapurit kuiskii, että päästäänkin vähän löyhä.
Ei yhdestä vaivaa ja kaksi on hauskaa,
kolmas on helppo eikä neljäs tee tuskaa.
Viides on ihana, ei kuudessakaan vikaa.
Talo täyttyy kaneilla aivan tuota pikaa!

No uskallatko leikkiin, miten ois vielä yksi?
Kai keittiössä häkissä saan sen vaikka säilytetyksi.
Sängyillä, sohvilla kyllä löytyy tilaa,
ei vielä yhden kaninkuikelon hoito iltoja pilaa.
Ne käyttäytyä osaavat, ei niistä ole vaivaa.
Kai yhdelle tulijalle paikan jostain raivaa.

Matonkulma rispaa, ei johtoja ehjiä enää nää,
lattialla papanat pölyn sekaan häviää.
Kai kodinhoito kärsii, vaan mitä muutamasta
hampaan jäljestä tapetissa tai puruhahtuvasta?
Jos tämä pieni pidetään, niin varmasti mä lupaan
lisää aikaa luututa puhtautta tupaan.

Ei kanien määrällä ole ylärajaa
ja yhtäkin ilman oisi laumani vajaa.
Jokainen on tärkeä ja rakas pörröpää.
Laskut vain kasvaa ja velkaa vielä jää.
Ei sukulaiset kyläile ja ystävätkin hylkää,
paitsi kanituttavat, joilla samat kuviot nää jyllää.

Nurmikko ja pihapensaat kuihtuneilta näyttää,
kun nälkäisten kanien massujen täyttö sun viikonloput täyttää.
kaninruoka, tuoreruoka, heinät, kuivikkeet, ja uudet aitaukset.
Ja näyttelyt ja kilpailut ja matkakustannukset.
Ansako tää olikin? Mä kohta oonko vainaa?
Silloin lempikanisi pusun kädellesi painaa.
Se tuhisee ja höpisee sua rakastaen ja sinä päätät jaksaa
pitää koko hunnilauman, maksaa mitä maksaa.

Sun niskasi on punainen kanintassun alla
ja niskasta ne pois saa ainoastaan lattialta ylös nousemalla.

Kanit ja näyttelyt, jännitys ja naksut,
vaiva sekä huoli, paineita ja maksut.
Kaikki on sen arvoista, on kanit elämäsi.
Niin suloiset ja hurmaavat ja parhaat ystäväsi.
On maailmasi muuttunut, ei mikään enää sama,
kun ihminen on kokonaan kaniensa omistama.
 
Tässä on sitä jotain! :) <3
Tosiaan tämä ei ole mun kirjoittama. Alunperin tää on marsuille tehty mutta tässä onkin sitten kanien versio. Näitä löytyy netistä paljon eri versioita ja kaikki varmasti yhtä totta! ;)

maanantai 21. lokakuuta 2013

Yleisiä kuulumisia.

Noni, mitä mieltä ootte uudesta bannerista? Ei mikään ajan ja taidon kanssa tehty mutta parempi kuin edellinen..:D

  Poikaset on jo 10pv ikäsiä! Apua, aika taas menee!
Kävin tänään katsomassa Juniorin kotona poikasten sukupuolet ja näin kuinka hirveesti se on kasvanu! Junior oli yllättänyt tyttöystävänsä kanssa tuomalla maailmaan viisi tervettä ja komeaa jälkeläistä. 3 poikaa ja 2 tyttöä.  Junior on tosiaan Olivian ja Hermannin keväinen poikanen.
  
Oon tässä haudutellu ajatusta arvonnasta....

Söpöliinijengistä kuvia! :)








perjantai 18. lokakuuta 2013

Poikaset 6pv ikäisiä!

Kaikki viisi poikasta tuhisee tyytyväisinä pesässä. Vieläkin ollaan syötetty Mimi sylissä ja poikaset tissille mutta onneksi  
Mimi on alkanut nuolla ja selvästi huolehtia poikasista syöttökerroilla. 




lauantai 12. lokakuuta 2013

Mimin poikue syntyi 12.10!

Mimille on syntynyt poikue. Kerronkin tässä postauksessa teille miten tämä 5 poikasen poikue on juuri ja juuri selvinnyt tähän asti.

Lauantaina aamulla kävin normaalisti hoitamassa kanit kun huomasin Mimin repineen karvaa ja huomattavan iso maha oli lähtenyt. Kurkkasin pesäkoppiin ja näin lämpimän näköisen karvapesän. Ajattelin, että käyn illalla kurkkaamassa, että kaikki okei. 
     Illalla tulin pikkusiskon kanssa hoitamaan jälleen kaneja ja huomattiin että Mimi on tukkinut kopin suun hiekalla. Tarkemmin katsottuna koko koppi oli täynnä hiekkaa. Jos nostaisimme kopin hiekat vyöryisivät poikasten päälle ja jos alkaisimme ottamaan hiekkaa pikkuhiljaa pois siinä menisi ikuisuus ja poikaset eivät pakolla selviäisi. Vessakaatikossa oli viellä Mimin jälkeiset. Nostin varovasti koppia ja näin kuinka 4 yltäpäältä hiekassa olevaa tummaa poikasta vierähti hiekkakasan päältä. Kaivoimme vähän hiekkaa ja löysimme viellä viidennen pienen kylmän poikasen. Nostin yhden poikasen ja hätkähdin kuinka kylmä ja kova se oli. Menin paniikkiin ja aloin hysteerisesti itkemään. Heti kun tajusin, että jotain pitäisi tehdä kippasin valjas laatikon ja laitoin sinne heinää jonne nostelin poikaset. Nappasin kuljetusboxin jossa oli Mimi sekä poikaset valjaslaatikoineen ja ryntäsin sisälle. 
     Soitin äitille hätäpäissä mitä teen. Tietysti yrittäisin saada poikaset lämpimiksi. Kun katsoin poikasta jota lämmitin käsissäni ja näin kuinka hengitys hidastuu ja poikanen liikehtii suu ammosen auki niin silloin vuodatin ne hädän ja pelon kyyneleet. 
     Laitoimme jokaisen poikasen omaan sukkaan sekä teimme lämminvesihauteet laittamalla pakastepusseihin lämmintä vettä ja lämmittämällä poikasia sukan, omien käsien sekä lämpimän veden avulla. 
   Pikkuhiljaa pienet olennot alkoivat lämmetä. Haimme pesäkopin jossa oli pohja ja teimme sinne vesipullojen, pyhkeen ja heinän avulla lämpimän pesän poikasille. Asetimme poikaset pesään ja rakensimme sisälle huoneeseeni häkin perheelle ja annoimme olla Mimin rauhassa ja kävimme jonkin ajan päästä katsomassa oliko se ruokkinut poikasia.         
     Poikaset alkoivat todella olla nälissään joten otin Mimin syliin ja asetin kyljelleen ja poikaset tisseille syömään. Mimi antoi yllättävän hyvin poikasten syödä ja mun pitää paikallaan. 
  Kun näki poikaset lämpiminä ja mahat pullollaan kopissa oli aika vuodattaa ne helpotuksen ja ilon kyyneleet! 



Sitä miettii, että olisiko antanut Mimin vain päättää poikasista tai antaa olla ja katsoa olisiko se alkanut syöttää nakkeja eli niin sanotusti antanut luonnon hoitaa... ? 
 Jos Mimi tästä ei nyt rupea itse ruokkimaan niin se tietää syöttövuoroja muutamaksi viikoksi eteenpäin....

Ajatuksia tai kommentteja kaipaan teiltä! :)

torstai 3. lokakuuta 2013

Syksykuvia kaneista :)

Otettiin kaneista syksykuvia. Tässä parhaimmistoa :)
Kaikki kanit on muuttanu sisälle ja kanilassa on vaihtunut järjestys. Siis täysin uusiksi!  Laitan kuvia ensviikolla uudistuneesta kanilasta!
  Yritän tässä värkkäillä uutta banneria blogiin.
Laittakaahan postausideoita, että on jotain kirjoitettavaa ;)